Kuntaliitosten konkarikylä sai palvelut lähemmäksi

Kuntaliitoksia on perusteltu ja vastustettu palveluilla. Liitosten perustelijat sanovat, että vain isommassa kunnassa palvelut voidaan keskittää. Vastustajat puolestaan sanovat palvelujen häipyvän liitosten myötä syrjäkyliltä kuntakeskustaan. 40 000 asukkaan Hamelinna on rautatiepysäkki Vetelä-Hämeessä, ja kyläläisillä on kuntaliitoksista kokemusta.

Hamelinna on muutaman vuoden sisällä paisunut kuin varpusparvi. Pimeää keskiaikaa vuodesta 1639 elänyt hämäläiskylä ei ole kuulunut Suur-Helsingille eikä Suur-Tamperelle siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sen brandy ole ollut haluttava, vaan on jäänyt Lammin sahdin varjoon. Niinpä Hamelinnan kunnanjohtaja Juhana Pellinapa läänitti naapurikunnat alusmaikseen pari vuotta sitten.

Toimistojohtaja Olavi Ivalon juuret ovat syvällä Lammissa, mutta hän muutti Hamelinnaan heti kun oli tienannut matkarahat. -Ennen oli niin epätoivoista. Yrittäjyys oli varattu suurkorporaatioille ja politiikka neuvostoliittolaisille. Sosialismi haisi. Olimme kaikki ulkopuolisia, kokonainen kylä. Loputtomia kokouksia loputtomine puhenvuoroineen. Laihaa kahvia, ei kermaa. Rumia ja tyylittömiä kollegoja. Sanalla sanoen helvetti maan päällä tai laivaristeilyllä.

Kuntaliitoksen myötä useiden Hamelinnan asukkaiden hirvenlihan, sahdin ja Iittalanlasin hakumatkat lyhenivät sata prosenttia, kun palvelut keskitettiin keskuskuntaan. Myös kuutisen vuotta Hyvävelikylässä asunut hevostilanjohtaja Erkki Nurkalauta hirnui äänensä käheäksi kuntaliitoksen puolesta. -Ensinnäkin joku Lammi on oikeasti kaukana Hamelinnasta, menee kuinka lujaa hyvänsä niin se on rapiat 15 minuuttia. Keskittämällä maaseudun palveluja – kuten ny vaikka hevon- ja lehmänkauppaa – ne saadaan lähemmäksi kuntalaisia.

Nokan koputtamista ei jäänyt

Hamelinnan mallin mukainen kuntaliittymä tapahtui täysin kivuitta. Maalaiskuntien asukkaat valittivat valituslautakuntaan, joka koostui paljasjalkaisista hamelinnalaisista, eikä lautakunta ottanut valituksia käsittelyyn.

-Minulla on omassa kotona kasvava nuori. Maaseutuidylli, rauhallinen kasvuympäristö sekä puhdas ilma ja terveellinen ruoka ovat nyt lähempänä kasvavaa nuorta, maalailee yksinhuoltajataloudenjohtaja Satu Nuokku-Karhiainen Katumasta.

Lammin vaihtuminen Hamelinnaksi sai myös lammilaisuutta haikailevan rosmon kähveltämään Lammin vaakunan entiseltä kuntarajalta. Hamelinnan rikosylijohtaja Sokton Gifu toivookin, että nyt hamelinnalaisina maalaiskuntien hunnilaumat oppivat käyttäytymään siivosti ja rikollisuus Lamminkin kaupunginosassa alenee.

Lammin ex-johtaja Sakari I. Kari on sitä mieltä, että kunnan vaihtaminen teki silkkaa hyvää. -Nyt aurinko paistaa ja linnut laulavat. Asiat ovat paremmin kuin hyvin. Lammi on edelläkävijä niin verkko- kuin internet-palveluissakin, esimerkiksi lasten ja vanhusten päivähoito on nyt kokonaan sähköisessä muodossa Hamelinna Oy:n Facebook-sivuilla, myhäilee iloinen Kari tukeva eläkesalkku takataskussa pullottaen.

Kunnanjohtajat hellyttävän yksimielisiä
Vetelä-Hämeen kaupunkien johtajat kannattavat kuntaliitoksia. Kaupunkien johtajien mukaan tämä tarkoittaa Hämeessä sitä, että kunta muodostettaisiin Hamelinnasta eli maakunnassa olisi vain yksi kunta. Hameen Sanomien tekemään kuntajohtajakyselyyn vastasi kaksi vetelähämäläistä kuntajohtajaa, Hamelinnan kaupunginjohtaja ja Hamelinnan apukaupunginjohtaja.

Hamelinnan tapaus kertoo sen, että kuntaliitoskuvioissa johtajat tietävät mikä on hyvää kansalle. Kuntaliitoksella voi vaikuttaa sellaisiin kuntarajoihin, jotka raatihuoneella koetaan haitallisiksi.

Lammin raitti heinäkuussa

Arkitehtitoimisto Heebo & Kaiffarit Oky:n laatima digitaalinen mielikuva Lammin raitista juhannuksena.

Kommentti artikkeliin “Kuntaliitosten konkarikylä sai palvelut lähemmäksi”
  1. avatar Riitta Nyqvist sanoo:

    Hamelinnalainen kiittää Goodmania, nauru pidentää ikää!
    ”..maalaiskuntien hunnilaumat..”

Jätä kommentti

css.php